Wellbeing in Nature - rentoa meininkiä Lissabonissa


Matkaraportti - Erasmus-kurssi Lissabonissa 23.-27.6.2025 

Kurssi: Wellbeing in Nature 

Kurssin järjestäjä: Europass Teacher Academy 

Raija Poutiainen ja Marika Kastelli 

 


 
Osallistuimme Erasmus-kurssille Lissabonissa kesäkuun lopulla. Kurssillamme oli 11 osallistujaa neljästä maasta, neljä Espanjasta, kolme Bulgariasta, kaksi Puolasta sekä me kaksi Suomesta. Kurssin vetäjä Marilia Laurilia oli syntyperältään brasilialainen. Hän oli kouluttautunut ja työskennellyt pitkään Briteissä ja Yhdysvalloissa. 
 
Kurssin aiheita olivat luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnilla ja luonnossa tapahtuvien aktiviteettien tuominen osaksi kasvatusta ja koulutusta. Aamupäivisin opiskelimme sisätiloissa luentojen, keskustelujen sekä erilaisten harjoitusten parissa. Iltapäivisin siirryimme usein ulos puistoon tai rannalle ja teimme luonnossa ihmisen minäkuvaa ja tunnetaitoja tukevia harjoituksia.
 
 

 

Maanantai Tulemme tutuiksi 

Ensimmäisenä koulutuspäivänä saavuimme koulutustiloihin hyvissä ajoin hotellilla syödyn ihanan aamupalan jälkeen. Oli tutustumisaamun aika!  

Nimiesittelyt teimme niin, että jokainen vuorollaan sanoi oman nimensä ja liitti siihen jonkin liikkeen. Muut toistivat nimen ja liikkeen perästä.  

Aamupäiväkahvin kera söimme portugalilaisia herkkuja, Pastel de natoja. Pastel de nata on pyöreä rapeasta voitaikinasta ja vaniljaisesta munakermatäytteestä tehty leivos. 



 

Kahvien jälkeen jokainen esitteli omaa kouluaan ja kulttuuriaan powerpoint-esitysten siivittämänä. Esitykset olivat mielenkiintoisia ja toivat mukavasti esiin eri maiden erilaisuuksia ja toisaalta yhtäläisyyksiä. Myös haasteissa löytyi samankaltaisuuksia suomalaiseen koulun nykyarkeen verrattuna. Yläkoulussa nuorten psyykkinen oireilu kuulostaa lisääntyneen ja alakoulussa lasten keskittymiskyvyn puute haaste opettajia. 

Koulujen esittelyistä bongasimme myös meille uusia käytännön ratkaisuja. Esimerkiksi puolalaisessa yläkoulussa välitunneilla pyörii nuorten itsensä toimesta välituntiradio. Nuoret olivat kovasti tykänneet tästä. Espanjassa taas oli erityislasten kanssa satsattu aistihuoneen rakentamiseen. Raijan kanssa mietimme, että meillähän Kuivasjärvellä on oma aistihuone metsässä heti koulun takana. Espanjassa koulujen ympäristö on kuitenkin hyvin toisenlainen ja kouluja käydään myös hyvin kuumina vuodenaikoina. On hyvin ymmärrettävää, että sisällä olevalle viileälle aistihuoneelle on Espanjassa tarvetta.  

Maanantaipäivän lopuksi Marilia kertoi meille Lissabonista ja sen nähtävyyksistä. Teimme myös ryhmäytymistä tukevan harjoituksen, jota voi käyttää myös menetelmänä uusien asioiden opettamisessa tai kertaamisessa.   

 

 

Tehtävämme oli suunnitella 3-4 hengen ryhmissä asetelmia Lissabonin nähtävyyksistä. Jokainen ryhmä sai kaksi eri kuvaa nähtävyyksistä. Toisesta kuvasta tehtiin patsaskuva kehoilla ja toisesta kuvasta tehtiin asetelma tilasta löytyvillä esineillä. Kun patsaat ja asetelmat oli suunniteltu, tuotokset katsottiin läpi koko ryhmänä ja samalla arvuuttelimme mistä nähtävyyksistä oli kyse. 

 

Tiistai Mitä tarkoittaa ekopsykologia? 

 

Aamupäivällä opiskelimme tiiviisti teoriaa viihtyisässä ja kauniisti sisustetussa kurssipaikassamme Avilas Spacessa. Tiistain aiheena oli ekopsykologia. Ekopsykologia on hyvin kattava ja kokonaisvaltainen termi ihmisen luontosuhteen kuvaamiselle, joka tarkastelee ihmisen psykologista suhdetta luontoon ja sen vaikutuksia hyvinvointiin, identiteettiin ja ekologiseen käyttäytymiseen.  

 


“Ecopsychology is a search for language to describe the human-nature relationship. It is a tool for better understanding the relationship, for diagnosing what is wrong with that relationship and for suggesting paths to healing.” 

(Ecopsychology: Restoring the Earth, Healing the Mind, Greenway, 1995 Robert Greenway) 

 

Luennolla heräsi ajatus, että luontosuhdetta voi toteuttaa monella tavalla, kuten yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Ekopsykologia tarkastelee juurikin näitä tasoja.  

 

1. Yksilötasolla 

Säännöllinen luonnossa oleilu: metsäkävelyt, retket, uinti luonnonvesissä. 
Mindfulness luonnossa: tietoinen läsnäolo esimerkiksi hengitysharjoituksilla metsässä.  Luontopäiväkirja: kirjoita ajatuksia ja havaintoja luonnosta. 
Luontosuhteen pohtiminen: miten luonto on osa omaa identiteettiä ja arvoja? 
Kulutustottumusten muuttaminen: 
Vähennä luonnolle haitallisia valintoja (esim. turha kulutus, lihansyönti).
Tee valintoja, jotka kunnioittavat ympäristöä ja tukevat kestävää elämäntapaa. 
 
 2. Yhteisö- ja työelämässä 
 
Luontolähtöiset toiminnan muodot: esim. luontoterapia, puutarhaterapia, kävelypalaverit 
Ekopsykologiset työpajat: luonnossa tapahtuvat ryhmäharjoitukset, joissa tutkitaan ihmisen ja luonnon suhdetta. 
Yhteisöviljely: yhteys maahan ja ruoan alkuperään. 
Kouluissa viedään oppimista ulos: ulko-opetus, metsäkoulut.
Luontosuhdetta tukevat projektit: esim. ympäristöpäiväkirjat, retket. 
 
 3. Yhteiskunnallisella tasolla 
 
Yhteiskunnallisten päätösten vaikutusten arviointi luonnon näkökulmasta ("mitä luonto tarvitsee?"). 
Kestävän kehityksen integrointi mielen hyvinvoinnin ja luontoyhteyden kautta. 
 
4. Kulttuurin ja taiteen kautta: 
 
Ekopsykologia voi näkyä kirjallisuudessa, elokuvissa ja kuvataiteessa, jotka herättelevät luontosuhdetta ja ekologista tietoisuutta. 
 
Iltapäivällä lähdimme tekemään aktiviteetteja kävelymatkan päässä olevaan luonnonpuistoon. Puisto oli kaunis, rauhoittava ja siellä oli hyvin monimuotoinen luonto lähellä erilaisine kasveineen. Tutkimme ryhmissä tunnekortteja ja pohdimme tärkeimpiä arvojamme. Vietimme jokainen rauhallisen kävelyhetken ja etsimme oman lehden, johon kirjoitimme lehtiin ajatuksen, joka oli herännyt opinnoistamme. 

 

Keskiviikko – Mitä on SEL ja miten sitä voisi hyödyntää opettamisessa? 

 

Aamupäivän vietimme taas teorian parissa, jossa opimme mitä tarkoittaa Social Emotional learning (SEL) eli sosioemotonaalinen oppiminen ja mikä yhteys sillä on luonnossa oppimiseen. 

 

Miksi SEL on tärkeää? 

Luennolla nousi vahvasti esiin, että sosioemotionaaliset taidot ovat yhtä tärkeitä kuin kognitiiviset taidot. Ne auttavat lapsia ja nuoria oppimaan tehokkaammin, tekemään parempia valintoja, toimimaan ryhmässä ja rakentamaan merkityksellisiä ihmissuhteita. Tutkimusten mukaan SEL-taitoja tukevilla aktiviteeteilla on positiivinen vaikutus oppimistuloksiin, kouluhyvinvointiin ja jopa elämänlaatuun aikuisuudessa.  



“There is a strong and natural link between Social and Emotional nature-based experience” 

 

Luonnon integrointi sosioemotionaaliseen oppimiseen parantaa tunteiden säätelyä, empatiataitoja, tietoista läsnäoloa ja ihmissuhteiden vahvistamista. Iltapäivällä lähdimme Portugalin tunnetulle Cascain beachille tekemään aktiviteetteja ryhmässä. Aktiviteetit olivat seuraavat:  

 

 

  • Rentouttava melikuvamatka silmät kiinni opettajan lukiessa tarinaa (10 min) 
  • Tarinan kirjoittaminen aiheesta mikä yhteys on pilvillä ja jäätelöllä (15min) 
  • Parikävely rannalla keksien keinoja miten parannamme rannan viihtyvyyttä.
 


 

Yhteenveto päivästä: Sosioemotionaalinen oppiminen ei vaadi suuria muutoksia opetukseen – pienet, toistuvat teot riittävät. Kun tunnetaitoja, vuorovaikutusta ja vastuullisuutta tuetaan johdonmukaisesti, oppilaat voivat kasvaa hyvinvoiviksi, yhteistyökykyisiksi ja oppimishaluisiksi ihmisiksi. SEL tukee samalla myös opettajan omaa jaksamista ja työrauhaa. 


Vinkkejä opetukseen: 

Aloita aivan pienestä: Lyhyet tunnehetket, yhteiset tarkastelut päivän tunnelmista tai selkeä kieli tunteista riittävät aluksi. 
 

Hyödynnä oppituntien tilanteita: Esimerkiksi ryhmätöissä, konfliktitilanteiden ratkomisessa tai palautekeskusteluissa voi vahvistaa SEL-taitoja luonnollisesti. 
 

Toimi mallina: Aikuinen on oppilaan tärkein malli. Tunteiden nimeäminen ja säätely omassa toiminnassa ohjaavat myös oppilaita. 
 

Luo turvallinen ilmapiiri: Ennakoitava ja myötätuntoinen ilmapiiri lisää oppilaan rohkeutta olla oma itsensä ja oppia uutta. 
 

Vie oppilaat luontoon: luonto on ympäristönä jo itsessään stressiä laskeva ja rauhoittumista edistävä paikka. Luonnossa oppiminen voi olla yhtä tehokasta tai jopa tehokkaampaa kuin luokkahuoneessa opiskelu.

 

 

Torstai Viedään opetussuunnitelma ulos 

 

Saimme paikalle opettaja Cristina Ridley-Thomasin St. Julian koulusta. Koulu toimii englantilaisen opetussuunnitelman pohjalta ja Cristina on suunnitellut ja toteuttanut koulussa pitkäjänteistä työtä metsäkoulun (Forestschool) kehittämiseksi. Ideoita ja ajatuksia metsäkoulun tueksi Cristina on saanut paljon Iso-Britanniasta, missä aiheesta on tehty tutkimusta ja julkaistu paljon myös käytännön toteuttamista tukevaa kirjallisuutta. 

 



 

Cristina puhuu metsäkoulusta. Meillä Suomessa kenties luonteva termi on jo vakiintunut ulkoluokka. Cristinan toteuttamassa mallissa koulun lähellä on rajattu metsäalue, jonne on tuotu paljon lasten mielikuvitusta ja seikkailunhalua tukevia elementtejä. Jokaisella luokalla on tietty ajankohta, jolloin he saavat tulla pariksi tunniksi leikkimään ja oppimaan metsässä. Oppilaat saavat itse valita alueella, mitä he tekevät. Cristina laittaa myös tarjolle opetussuunnitelman sisältöihin liittyviä tehtäviä.  

Ulkoluokkatoiminnan etuja ovat: 

    • Lapset keskittyvät paremmin ja häiriökäyttäytymistä on vähemmän. 
    • Oppiminen on todentuntuista ja jättää helpommin muistijäljen. 
    • Tukee yhteistyötä, ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta
  •  
Kolme tapaa aloittaa: 
  •  Käänteinen oppitunti 
  •  Lähde liikkeelle hauskasta ryhmähenkeä tukevasta tekemisestä. 
  •  Mieti sitten, mitä opetussuunnitelman elementtejä voisit liittää   
 Ulkoluokkaan sopivat sisällöt:
  • Valitse opetettava sisältö, joka sopii hyvin luontoon tai toiminalliseen oppimiseen. Suunnittele ulkoluokkatoimintaa tämän pohjalta. 
  • Valmiit ulkoluokkatunnit ja opetuskokonaisuudet:

Netistä löytyy sivustoja, joissa on valmiita ulos tarkoitettuja tunti- ja jaksosuunnitelmia. Sivustoja netistä löytyy paljon. Muunmuassa seuraava on hyvin käyttökelpoinen: Primary Outdoor Learning and Play | Learning through Landscapes 

 

Iltapäivällä menimme koko porukalla Lissabonin kasvitieteelliseen puutarhaan. Puutarhassa kasvoi upeita trooppisia puita sekä muita lämpimien kasvillisuusvyöhykkeiden kasveja. Iltapäivän aktiviteetteja oli kolme. Teimme kaksi ensimmäistä pareittain ja kolmannen yhdessä päivän loppukeskustelun kera.  

 


  1.   

    Tehtäviä: 

    • Sommittele lehdistä maahan koristeellinen taulukehys. Tee sommitelma runsaassa auringonvalossa. Asettaudu itse niin, että varjokuvasi on kehyksen keskellä. Pyydä pariasi valokuvaamaan varjo-omakuvataulusi. 
    • Valitse jokin näkökulma (lempiasia, pelko, harrastus, ammatti, perhe) ja luo maahan kuva asiasta liittyen itseesi. Aseta itsesi osaksi lehtisommitelmaa. Pyydä pariasi kuvaamaan itsesi osana tuotostasi. 
    • Valitse sopiva tasainen paikka, johon koko ryhmä mahtuu piiriin. Etsikää ympäristöstä pieniä keppejä ja tehkää kepeistä maahan ruudukko (viltti), jonka ruudut ovat tasakokoiset. Jokainen saa oman ruudun, johon suunnittelee ja toteuttaa ruudun sisällön niin, että se edustaa häntä itseään.  

 

Perjantai – Jaksosuunnitelmat ja loppureflektiota 

 

Viimeisenä varsinaisena kurssipäivänä teimme omia tuntisuunnitelmia, keskustelimme pareittain suunnitelmista ja teimme loppureflektiota kurssin annista.  

Marika suunnitteli kolmasluokkalaisille lintuihin liittyvää monialaista oppimiskokonaisuutta, johon voi käyttää tunteja pikkuhiljaa pitkin syyslukukautta ja johon voisi olla mukava palata vielä lukuvuoden lopuksi keväällä. Inspiraatiota tarttua tähän aiheeseen tuli Primary Outdoor Learning -sivustolta, kolmosten ympin opetussuunnitelmasta ja omien aikaisempien ideoiden pohjalta. Mokin lähtökohtana ovat linnut, mutta tarkoituksena on kytkeä aihe myös laajemmin kestävään kehitykseen ja ympin ilmiöihin.  

Raija suunnitteli ekaluokkalaisille kokonaisuutta, jossa jokaiseen uuteen kirjaimeen tutustuminen aloitetaan koulun läheisestä metsästä ja opitaan samalla rauhoittumisen taitoja.

Omien suunnitelmien valmistuttua keskustelimme suunnitelmista vielä eri maasta tulevan kurssikaverin kanssa. Keskustelun pohjana oli tuttu hampurilaispalautteen idea. Keskustelu käytännön opetuksen toteuttamisesta toi aika radikaalistikin esille sen, miten erilaisista opetuskulttuureista me tulemme vaikkapa bulgarialaisten kanssa, Meillä Suomessa ollaan hyvin totuttuja siihen, että muutakin kuin liikunnanopetusta viedä koulurakennuksen ulkopuolelle ja, että oppilaita aktivoidaan fyysisesti myös luokkahuoneessa tapahtuvan opetuksen aikana. Bulgarialaisessa koulussa toiminnallinen koko kehoa aktivoivat opetusmetodit ovat vielä vieras asia.  

 

Lopuksi… 

Lissabon oli mielestämme valloittava ja juuri sopiva kurssikaupunki meille. Kaupungin kadut ja arkkitehtuuri houkuttelivat pitkille kävelyretkille ja Raijan myös varhaisille aamulenkeille. Lissabon osoittautui olevan oikea juoksijoiden mekka!






Lissabonin kukkuloita ja näköalapaikkoja kiertääkseen voi ottaa turisteille suunnatun kierroksen tuktukilla. Parhaiten Lissaboniin tutustuu kuitenkin kävelemällä ja tutustumalla eri kaupunginosiin ja pysähtymällä kiinnostaviin paikkoihin.  

Lauantaina kävimme tutustumassa Hieronymuksen luostariin, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Luostarin koristeellisen arkkitehtuurin jälkeen kävimme myös viereisessä modernin taiteen museossa. Viikon aikana tutustuimme myös kaakelimuseoon (National Tilemuseum)  

 

  


Löysimme ihania ruokapaikkoja vilkkaimpien turistikatujen ulkopuolelta. Kävimme myös kuuntelemassa fadomusiikkia illallisen parissa. Varasimme illallispaikan Fama d’Alfama nimisestä paikasta, joka hurmasi niin ruualla kuin musiikillakin.    

Kurssin anti oli ajatuksia herättävä. Syvensimme omaa luontoyhteyttä pohtimalla seuraavia kysymyksiä: 

Millaisia muistoja minulla on luonnosta lapsuudesta? Missä paikoissa koen rauhaa ja yhteyttä? Miten voisin vaalia tätä yhteyttä arjessani? 

 

Uskomme vahvasti, että kurssi antoi eväitä opetuksen tueksi erityisesti luontoyhteyden kasvattamiseen. Lapset tarvitsevat vastapainoa kiireiseen arkeen ja teknologian täyttämään maailmaan. Luonto tarjoaa rauhoittavan ympäristön ja luontoon meneminen on jo itsessään arvokasta. Vahvaksi ja kantavaksi ajatukseksi jäi sekin, että askeleet eivät tarvitse olla isoja. Jo se, että olemme sataprosenttisesti läsnä ja pysähdymme tarkkailemaan ympäristöä on ensimmäinen, iso askel.

 

"Kiitos Lissabon,

et ole vain paikka kartalla tai pelkkä kaupunki

 vaan tunne,

joka viipyy vielä pitkään lähtömme jälkeen."

 

 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Löydät kurssikokemukset sivupalkista

 Kaikista liikkuvuuksistamme tehdään tähän blogiin oma sivu. Löydät nämä oikealta sivupalkista. Tällä hetkellä voit lukea vuosien 2023-2025 ...