Kielen oppimista Islannissa

INSPIRING YOUNG LANGUAGE LEARNERS        Reykjavik

SMART TEACHERS PLAY MORE kurssijärjestäjä painottaa oppimisessa akateemisten tavoitteiden yhdistämistä sosiaalisiin, emotionaalisiin ja fyysisiin tavoitteisiin, jolloin liikkuminen, pelit ja aisteihin pohjautuvat elämykset ovat (osa) päivittäisiä aktiviteetteja luokassa. 

Kielten opettajien ryhmässä oli kahdeksan opettajaa, mikä oli oikein sopiva.  

Tutustuminen/ How do you doodle 

Heti ensimmäisellä tunnilla tuli selväksi, että sanoja ja fraaseja toistetaan paljon tällä kurssilla. Meille jaettiin valkotaulut ja jokainen pyysi omaansa kohteliaasti ja sama oli myös tussin ja pyyhkimen kanssa. Taulu jaettiin nelikentiksi ja niihin piirrettiin ja kirjoitettiin 1. opettamasi aineet 2. asia, josta tykkää, ja joku tekeminen/harrastus 3. lempiruoka 4. pari asiaa, joista ei tykkää. Näitä kierreltiin kertomassa (I am/like/dislike…). Lopuksi kerrottiin viimeisimmästä parista kaikille (he/she is/likes jne.) 

 

Travel modes 

Esimerkiksi pistetyöskentelyssä liikutaan eri tavoin seuraavalle pisteelle. Käytössä oli myös noppa, jossa oli erilaisia liikkumistapoja. 

 

Storytelling 

Tarinoita käytettiin paljon opetuksessa ja samaa tarinaa työstettiin useammalla tunnilla. Opettaja luki kirjasta alun ja pareittain keksimme tarinan lopun. Piirsimme paperille muutamia yksinkertaisia kuvia ja verbit imperfektissä, koska imperfektimuotojen oppiminen ja kertaaminen oli osa opiskelua. Näiden kuvien avulla kerroimme muille tarinan, jolla oli juuri niin monta loppua kuin parejakin. Tehtävä oli hauska ja tämän voi hyvin tuoda omaan opetukseen.  

Sama tarina oli myös ”esteradalla” (obstacle course). Odotimme omaa vuoroamme ”diskossa” pienten muovipyörylöiden päällä, millä varmistetaan oppilaiden keskittyminen. Radalla eteneminen edellytti erilaisten liikkumistapojen suorittamista ja noppaluku määritti kerrat. Kyykkyjen ja silmien räpsyttämisen, yhdellä jalalla hyppimisen ja kantapäillä kävelyn jälkeen saimme napata laatikosta sanan, joka piti viedä kyseisen sanan päälle tarinaan, joka oli useampana kappaleena seuraavalla pisteellä. Sinne päästääkseen piti hyppiä yhdellä jalalla ja kävellä kantapäillä. Ja kierros jatkui samaan malliin. 

Tarinamatolle opettaja laittoi yhden tavaran kerrallaan, ja oppilaat miettivät, mitä se on englanniksi. Tavara kerrallaan ilmestyi matolle ja kun kaikki oli laitettu, paljastui mikä tuttu satu olikaan kyseessä. Opettajan avulla oppilaat kertovat sadun englanniksi.

 

 Opettaja oli askarrellut tarinakivet. Ne olivat kaikki erimuotoisia ja -kokoisia ja niihin oli piirretty tarinan substantiiveja. Kivet olivat nähtävillä kertomisen aikana. Sen jälkeen ne sekoitettiin ja laitettiin nurinpäin pöydälle. Oppilaat saivat vuorollaan arvata kivien järjestystä kertomuksessa. Kiven sai kääntää näyttämättä muille. Jos se oli väärä, se laitettiin takaisin nurinpäin pöydälle. Pikku hiljaa tämäkin tarina saatiin kerrottua loppuun ja kivet oikeille paikoilleen. Sen jälkeen vielä lisättiin paperiin kirjoitetut verbit oikeille paikoilleen kivien väliin. Tätä olisi vielä voinut jatkaa adjektiivien ja adverbien lisäämisellä.

Play dough / Taikataikina

Opettajamme oli tuonut kaikki ainekset ja muut tarvikkeet ja ohje oli kuvitettuna isolla arkilla: jokainen kohta numeroituna, jälleen verbit korostettuna. Ja edelleen usein toistettiin näitä verbejä ja ohjeen lauseita. Jokainen pari teki ohjeiden mukaan yhtä aikaa saman vaiheen, jotta kaikki onnistuisivat. Tämä resepti oli todella hyvä ja kaikki onnistuivat. Opettajan laukusta sai nostaa jonkin muotin ja muovailla omasta taikinasta mitä halusi. Lopuksi vielä kerrattiin ja toisteltiin taikinan teko-ohjeita. 

WHAT'S IN THE BAG?

Pass the bag around: laukku kiersi ringissä ja lorun lopussa laukun omistaja otti tavaran laukusta. Kaikki kysyimme yhdessä: What are you going to do? Piti vastata mitä aikoo tehdä ja miten tavara liittyy siihen. Harjoiteltiin siis futuuria: be going to -rakennetta.

Tämän jälkeen jokaisen vuorollaan piti tunnustella laukussa olevaa tavaraa ja kuvailla sitä muille: soft/hard/long jne. Taululla oli kuvat kaikista laukussa olevista tavaroista. Arvaaja sai seuraavan vuoron. Lopuksi kaikki tavarat laitettiin esille ja pelattiin KIM-leikkiä. 

 

WALKING/TALKING BOARDS 

Materiaaleissa oli hyödynnetty paljon kierrätysmateriaaleja. Ruskeille pahveille oli tehty mm. kuvasanastoja ja lyhyitä lauseita. Näissä oli myös kysymyksiä tukena. Näiden kanssa voi mennä vaikka ulos kävelemään ja juttelemaan parin kanssa. Tai ne voi olla lattialla näkyvillä ja oppilaat istuvat esim. ringissä. Myös takana saattoi olla kysymyksiä. Jos molemmilla oli oma taulu, saattoi parille näyttää sanaston ja lukea itse takaa kysymyksiä. 

 

Best practise 

Kurssiohjelmaan oli merkitty myös osallistujien omien käytänteiden ja toiminnallisten vinkkien jakaminen. Tuttuja juttuja tuli vastaan, mutta sentään jotain uuttakin.

Imperfektikysymyksiä ja käskymuotoja harjoiteltiin jakamalla kaikille laput, joissa oli sekä kysymys, että käsky. Kysyttiin mm. Did you shout "Thank you". Silloin henkilö, jolla luki: Shout "Thank you", huusi "Thank you" ja luki oman kysymyksensä jne.

Mielenkiintoinen oli myös pantomiimi, jossa yksi meni ulos ja muut päättivät, mitä syitä hän kertoisi vihaiselle työnantajalleen syyksi, miksi myöhästyi töistä. Nämä syyt esitettiin pantomiimilla sovitussa järjestyksessä ja myöhästyjän piti tunnistaa ja kertoa syyt englanniksi.

Monenmoista tuli koulureppuun mukaan ja Reykjavikista ja Islannista jäi erittäin positiivinen kuva. Lopuksi vielä yksi kuunteluharjoitus, joka sopii ihan joka ikiselle työpaikalle tai ihan kaikille meistä. Parisi kertoo sinulle esim. mitä teki viikonloppuna tai lomalla tai aikoo tehdä ensi kesänä. Aikaa on kaksi minuuttia. Sen jälkeen sinulla on minuutti aikaa kertoa hänelle, mitä kuulit. Sitten on sinun vuorosi kertoa.